Miksi Z-sukupolvi haastaa työpaikoilla? – opi Nuorten työelämäodotuksista

Tyypillisiä ajatuksia nuorista työelämässä

“Nuorten työelämäodotukset ovat epärealistisia. Työ on ennenkin ollut vain työtä.”

“Nuorten tapa kyseenalaistaa kaikki on uuvuttavaa — voisiko joskus vain tehdä, mitä pyydetään?”

“Nuorten jatkuva tarve joustolle kaikessa tuntuu itsekkäältä.”

“Nuorten sitoutuminen on olematonta. Pienikin arvoristiriita ja ollaan heti katsomassa uusia mahdollisuuksia.”

Tunnistatko itsesi näistä ajatuksista?

Z-sukupolviin (1995–2012 syntyneet) liitetään usein mielikuvia haastavasta, vaativasta ja normeja kyseenalaistavasta “pullamössösukupolvesta”. He puhuvat ääneen arvoistaan, jaksamisestaan ja tunteistaan tavalla, joka herättää monissa ristiriitaisia reaktioita.

Miksi Z-sukupolvi koetaan vaikeaksi?

Monelle työelämässä pidempään olleelle nuorten odotukset tuntuvat liiallisilta. Todellisuudessa taustalla on psykologisia ja tiedostamattomia mekanismeja, jotka selittävät vastustusta. Lue alta mahdollisia selityksiä sille, miksi Zetojen maailmankuva, arvot ja kovaan ääneen lausutut odotukset tuntuvat vaikeilta hyväksyä.

1. Zetat kyseenalaistavat omaa maailmankuvaa

Kun työelämässä on totuttu tiettyihin rakenteisiin ja hierarkioihin, niiden kyseenalaistaminen voi tuntua uhkaavalta. Jos oma identiteetti on rakentunut “tottele ja suorita” -mallin varaan, nuorten avoimuus voi ravistella syvältä.

2. Tukahdutetut omat tarpeet nousevat pintaan

Nuorten rohkeus puhua arvoistaan ja rajoistaan voi nostaa esiin tukahdutettuja tarpeita vanhemmissa työntekijöissä. Jos itse ei ole voinut ilmaista näitä asioita, muiden avoimuus voi tuntua epäreilulta ja herättää vastustusta.

3. Erilaisuus koetaan uhkana

Jos turvallisuus on rakentunut samankaltaisuuden varaan, erilaisuus voi alitajuisesti näyttäytyä uhkana. Z-sukupolven erilaiset valinnat ja vapaus voivat siksi tuntua pelottavilta ja horjuttaa omaa turvallisuuden tunnetta.

Mitä tämä kertoo nuorten työelämäodotuksista?

Nuorten vaatimukset eivät ole “itsekkäitä” eivätkä ne vie mitään pois muilta. Kyse on siitä, että he nostavat ääneen asioita, joita aiemmin ei työpaikoilla uskallettu sanoa: jaksaminen, merkityksellisyys, arvot.

Kun vastustus nuoria kohtaan syntyy, se ei usein ole tietoinen päätös, vaan seurausta tiedostamattomista turvamekanismeista. Ne kumpuavat halusta säilyttää kontrolli ja olla oikeassa – olla turvassa.

Mitä hyvä johtaja voi oppia tästä?

Z-sukupolven haastava käytös ei ole este hyvälle johtamiselle, vaan sen ydintä. Hyvä johtaja uskaltaa katsoa peiliin ja pohtia: miksi nuorten odotukset ärsyttävät? Mitä ne kertovat työelämästä, jota olemme tähän asti pitäneet “normaalina”?

Nuorten ääni on mahdollisuus uudistaa työpaikkoja ja luoda kestävämpi työelämä kaikille sukupolville.

Viiden vuoden sisällä noin kolmasosa työntekijöistä kuuluu Z-sukupolveen, eli viimeistään nyt on hyvä hetki miettiä, mihin suuntaan työyhteisöä ja omaa tiimiä lähdetään viemään. Tukevatko johtaminen, palautteenantokulttuuri ja tiimin käytännöt Z-sukupolven tarpeita?

Käy kurkkaamassa uusi esihenkilöille ja HR:lle suunnattu 30 min tallenne “Z-sukupolvi työelämässä”.